Olin hra Vyshinskin luona 12. 11. nikkeliasiassa, Esitin, että olemme kysyneet Englannin hallitukselta, onko se valmis antamaan kirjallisesti suostumuksensa omasta ja trustin puolesta konsession siirtoon ilman aikaehtoa, mutta olemme saaneet vastauksen, että kysymystä ei vielä ole järjestetty ja että englantilaiset ilmoittavat asiasta myöhemmin. Pyysin, että Neuvostoliitto järjestää asian sekä englantilaisten että saksalaisten kanssa, minkä jälkeen olemme heti valmiit neuvottelemaan sekayhtiöstä. Hra Vyshinski vastasi, ettei Neuvostoliitto enää ryhdy neuvottelemaan englantilaisten enempää kuin saksalaisten kanssa. Asian järjestäminen on Suomen vallassa, jos vain tahdomme, ja keskustelut Englannin kanssa ovat Suomen asia eikä Neuvostoliiton, sillä kysymys on itsenäisen Suomen valtakunnanalueesta. Voimme hänen mielestään yksinkertaisesti ilmoittaa Englannin hallitukselle, että puramme konsession järjestääksemme asian toisin. Ellemme näin tee, katsoo Neuvostoliitto sen kieltäytymiseksi. Pitkä keskustelu seurasi. Huomautin, ettemme lakiemme mukaan voi ottaa konsessiota pois englantilaisilta. Hra Vyshinski ei kiinnittänyt huomiota selityksiini pohjoismaisesta oikeuskäsityksestä, vaan vastasi, että ellei ole tarpeellista lakia, voi sen tehdä, siihen tarvitaan vain tahtoa. Hän pyysi lähiaikana vastausta, koska asia on kauan viipynyt. Hän viittasi yksityisesti, kuten sanoi, siihen, että Neuvostoliitto olisi rauhassa sekä 1920 että 1940 voinut pitää Petsamon itsellään.
Paasikivi.
Lähde: Ulkoasiainministeriön julkaisuja. Suomen sinivalkoinen kirja II. Dokum. n:o 44. Helsinki 1941.
Neuvostoliiton Ulkoasiain kansankomissariaatissa laadittu muistio samasta neuvottelusta
Takaisin Suomi Neuvostoliiton ulkopolitiikassa-sivulle