Luku 10. Wiran wapaudesta, luwattomasti Pal- welluxesta poispysymisestä, Karkaa- misesta, Monderingein ja Gewärein häwittämisestä, kahden kerraisen Pe- stin ottamisesta, niin myös Päästö- Kirjasta1). §. 1. Mitä Asetukset säättäwät ja sisällensä pi- täwät semestristä, eli muusta wiran wapaudesta, sen pitää asianomaiset Käskyn- haldiat käyttämän itsellensä tarkaxi jälkeen elämisexi; edes wastauxen haastolla kuin 13:nes §:fi 2:sa Lugusa woi. §. 2. Jos Upsieri andaa itsens, ilman wel- wollista luwata, ulos Waldakunnan-rajasta; olkoon rikkonut wirkansa. §. 3. Jos Upsieri menee ulkopuolelle Rygmen- tin rajaa, ja ei ole siihen saanut asianomai- sten lupaa, eli pitää itsens pois, eli ei löy- dytä itsiäns palwelluxen tekemiseen, sinä päi- wänä, jona hänen semestrins eli permissio- nins ulos juoxi, ja jos se permitterattu, sii- nä tapauxesa että hänellä on laillinen wii- pymisen este ollut, ei ole sitä Käskynhaldialle ilmoittanut, ja siihen ei myöskän kelwollisia todistuxia osottanut; Jos se olisi ylitse kuu- den wiikon kuin Upsieri on pois pysynyt, pi- dettäköön hän niinkuin wirkaansa paitsi ole- wa: ja ulospyhkäsköön hänen Päämies (Chef) nimikirjasta eli rullasta, andakoon Kunin- galle siitä tiedon, ja sitte kuin se Asetuxisa wiran jällens siottelemisexi eteenkirjoitettu aika kahdesta Kuukaudesta senjälkeen on ulos kulunut, sisälle lähettäköön förslagin eli edes lyömisen siihen avoimeen tilaan. Jos pois jääminen on lyhembi aika kuin kuusi wiikkoa; rangaistakoon yhden päiwän arrestillä joka- itsen päiwän edestä kuin hän niinmuodoin itsens on palwelluxesta pois pitänyt. Upsie- riä, joka on saanut luwan ulkomaille mennä, ei ulos pyhkästä ennen kuin kolmen kuukau- den jälkeen permissionin lopusta. §. 4. Jos Käskynhaldia eli Commendanti olisi wiran toimituxesta estetöinnä pois, pidemmän ajan kuin hänelle on sallittu eli sallitaan; olkoon myös samaan edeswastauxeen welwoi- tettu, lähin edellä käywäisen §:fin jälkeen, josta Kuningas itse tahtoo säättää. §. 5. Se kuin, sodan ajalla, wäärinkäyttä itsens jollakulla tawalla siitä mitä tämän Lugun 2, 3 ja 4 §.§. mainitaan; hän ar- kebuserattakoon, joko pois olemisen aika on pidembi eli lyhembi. §. 6. Jos joku Öfwersti eli Käskynhaldia on awullinen eli suostuu jongun Upsierin, Un- der-Upsierin eli Heidän wertaistens permis- sionin hakemiseen eli semesteriin, koska hän, Käskynhaldialle tiettäwästi, haastettu on, eli joku asianomainen laillisesti on kieldänyt hä- nen paikkakunnasta poismenemästä, eli hän on sidottu balanciin; rangaistakon sen edestä 13:nen §:fin jälkeen 2 Lugusa, ja palkitkoon myös koko wahingon. §. 7. Se Upsieri, joka on saanut permissionin ulkomaalle mennä, mutta ei ole andanut it- sens matkalle kuuden wiikon sisälle, sen jäl- keen kuin Resolutioni eli Päätös sen päälle on hänelle annettu; olkoon, jos ei lailliset esteet ole händä wiiwytelleet, jota sopiwaisesa paikasa kohta pitää ilmoitettaman, rikkonut permissionins, ja löydyttäköön itsens käske- mätä palwelluxeen, neljäntoistakymmenen päi- wän sisälle mainitun ajan edes kulumisesta; sen päälleseurauxen haastolla kuin 3 §:fi tä- sä Lugusa säätää. §. 8. Jos Upsieri saa permissionin ulkomaille mennä, yhdexi tai usiammaxi wuodexi; ol- koon hän welkapää, jos hän in Europasa, joka puoliwuosi Päämiehellens ilmoitta- maan, misä hän oleskele, kuhunga hän itsens aikoo, ja myös jos ja mikä wirka hänellä ulkomaalla on. Jos hän tämän raportin lai- minlyö, joka taitaa, niisä paikoisa kusa Ruotsalaiset Ministerit eli Consulit löy- tywät, heille edestoimittamisexi annettaa; rangaistakoon, koska hän takasin tulee, alen- damisella pois wiralda kahdexi kuukaudexi; Jos hän laillisen esteen osottaa; olkoon kai- kesta edeswastauxesta wapaa. §. 9. Ulko-maille permitteratun Upsierin pi- tää kutsummata Rygmentisä eli Joukosa it- sens löydyttämän, koska sota Isänmaata wa- staan syttyy. Jos ei hän sitä tee, niin kiiruusti kuin tapahtua taitaa, sitte kuin sota sen paikkakunnan Tieto-sanomisa josa hän oleskelee, on ilmoitettu, taikka hän todistet- tawasti siitä erinäisen tiedon on saanut, ja jos ei hän woi todexi osotta laillista estettä; olkoon wirkansa paitsi, ja mistatkoon pal- kansa mainitusta ajasta. §. 10. Jos omaan waldakuntaan permitterattu Upsieri eli se kuin semesteri nauttii,laimin- lyö, että Waldamiehellens ilmoittaa kusa hän olendo pitää2); rangaistakoon ilman laillista tutkindota. §. 11. Jos Under-Upsieri rikkoo sillä tawalla kuin 3 §:fi täsä Lugusa sisälle pitää; olkoon, sodan ajalla arkebuserattu: ja rauhallisella ajalla, koska hän ylitse kuuden wiikon ilman ilmoitettua laillista estettä pois jääpi, wiral- dansa pois alettu yhdexi ajastajaksi, ja myös, lyhemmän ajan poisjäämisen edestä palwel- luxesta, rangaistu ilman laillista tutkin- dota. §. 12. Mitä 7, 8, 9 ja 10 §.§. täsä Lugusa säätäwät Upsiereista; woikoon myös Under- Upsiereille, waarin ottamisella siitä eroituxe- sta rangaistuxesa; kuin lähin edellä käywäi- sten 11 §. määrää. §. 13. Koska Korporali eli joku Sotamiehistä niisä Wärwätyistä Rygmenteisä permittera- tan, pitää hän edes katsottaman ei ainoa- stans Rygmentin Chefin eli Käskynhaldian präntätyllä passilla, joka sisällens pitää Mie- hen nimen, numerån, ijän ja pituuden, per- missionin ajan ja paikan kuhunga hän mah- taa itsens andaa, waan myös welwollisilla Papin- ja Parandajan-todistus kirjoilla jot- ka sen permitteratun alati pitää kandaman tykönäns, että Kruunun Palweljolle Ylös- näyttää: ja on myöskin Rygmentin Käskyn- haldia welkapää että, jokaitsen kuun lo- pulla, permitterattuin Miesten päälle lähet- tää listan Kuninkaan Käskynhaldian tygö siinä Länisä, kuhunga joku saman kuukau- den juoxun alla on saanut passin. Compa- nian Chefi eli haldia, mahtaa andaa semmoi- sen permissionin Garnisonin eli Rygmentin rajan sisälle, niinkuin myös sen ylitse lyhem- mäxi ajaksi, koska se permitterattu wuorokau- den sisälle takasin tulee. §. 14. Sisälle jaettu Sotawäki, joka on ruo- tuinsa päällä3) ja tahtoo ulos Rygmentin ra- joista matkustella; toimittakoon siihen Rust- eli Ruotuhollareitten kirjallisen suostumuxen, ja ilmoittakoon itsens sen kansa, asian omai- sen Compania-Chefin kautta, Rygmentin-Kä- skynhaldian tykönä, saadaxens permissionia. Rygmentin paikkakundain sisälle mahta, Rust- ja Ruotuhollarein saldimuxella, senkaldainen permissioni Companian Chefildä ulos annet- taa. Jos Ruotu kieldä suostumustans sii- hen; koeteltakoon sitä Kuningan Käskynhaldia, ja ilmoitettakoon sitte, niinkuin sanottu on, hakemus asianomaisen Chefin tykönä. Com- panian lahon4) sisällä saapi tämä Sotawäki erinäisisä tarpeisa oleskella kusa tahtons, ai- noastansa että he, tapahtuwaisesa pois olemi- sesa ylitse kolmen päiwän asundo paikastans, andawat tiedon olenostans Corporalille eli lähimhänä (!) asuwaiselle Esimiehelle Compa- niasa. §. 15. Puosmanni, joka ei ole commenderattu, ei saa, ilman Ruotuhollaritten luwata ja Ruotumestarin tiedota, ollaa ylitse kolmen wuorokauden pois torpastans, eli ulkona sii- tä pitäjästä kusa ruotu on. Matkoihin ulos Läänistä eli merellä mennäxensa; pyytäköön asianomaisen Käskynhaldian passia: ei mah- deta hänelle tätä kuitengaan Ruotun tahtoa wastaan annettaa. §. 16. Se Sota säädystä, joka toisin permitte- ra eli pois laskee, kuin edellä päin sanottu on, taikka myös Exeringi- ja Kokoustens ajalla johongun wiran wapauteen luwan andaa, muutoin kuin että se joka sitä anoo, taitaa todexi näyttää, että hänen onnens kiellon kautta on waaras: tulkoon rangai- stuxi yhden kuukauden fangiudella. Sodan ajalla olkoon laki niinkuin 9:nen Lug. 10:nes §:fi eteen kirjoittaa. §. 17. Jos joku edeslyöpi permissionin saamisexi, eli permittera sen Sotamiehistä, joka, hänelle tiettäwästi, on pahasta huudosta5) eli haastettu, eli jota wastaan Duomio eli Pää- tös on langennut, kuin täytettämän pitää; rangaistakoon kahden kuukauden arrestillä. §. 18. Jos permitterattu Sotamies, kuljeskelee, eli oleskelee mualla kuin permissionin-passi si- sällens pitää; otettakoon kiinni Kruunun- Palweljoilda, lähetettäköön Rygmentiin ta- kasin, ja rangaistakoon siellä ilman laillista tutkindota. §. 19. Jos joku kirjoittaa, eli kirjoittaa andaa wääriä, eli muuttaa luwallisesti ulos annet- tuja Permissionin-passeja, Wärwingi-pa- tentejä eli kirjoja, Capitulationin- eli mui- ta todistuxia, eli semmoisista wääristä it- sens hyödyttää; mistatkoon kunniansa, ja rangaistakoon neljällätoistakymmenellä parilla witsoja. §. 20. Jos joku sotamiehistä Armejasa eli Lau- toisa, joka Sotamiehen-walan tehnyt on, pois karkaa, eli, ilman laillista estettä, per- missionin-ajan lopun jälkeen ulos jääpi; ol- koon, sotatilasa arkebuserattu, ja rauhasa rangaistu ensimmäisellä kerralla kolmella, ja toisella kerralla wiidellä warwilla raitti juo- xua, enettäköön myös karkurin jäljelle ole- wainen palwelluxen aika joka kerta kuudella wuodella. Jos hän sen tekee kolmannen ker- ran; rangaistakoon neljällä kymmenellä pa- rilla witsoja ja kahden wuoden työllä fäst- ningisä, olkoon myös kelwotoin, että Kruu- nun palwelluxeen edespäin otettaa. §. 21. Jos usiammat itsens yhteen liittäwät ja karkaamisen rikosta harjoittawat; tulkoon, sodan ajalla, päämies hirtetyxi, ja ne muut suurimmalla ruumin kärsimisellä rangaistuxi: rahallisella (!) ajalla, rangaistakoon päämies neljällä kymmenellä parilla witsoja ja myös kolmen wuoden työllä fästningisä, ja ne muut, niiden perustusten jälkeen kuin lähin edellä käywäinen 20:nes §:fi eroittaa. Nyt on senkaldainen liitto tapahtunut, waan karkaaminen ei ole tullut täytetyxi; tulkoon silloin rangaistuxi, päämies niinkuin karkuri, ja myös ne muut wialliset ilman laillista tut- kindota. §. 22. Jos se karkaa, joka sota palwelluxeen laillisesti wärwätty, pestätty eli duomittu on, waan ei ole Sotamiehen walaa wannonut, eli jos hän estelee että senkaldaisen walan tehdä; rangaistakoon, sodan ajalla, wiidellä, ja, rauhallisella ajalla, kahdella kerralla rait- ti juoxua. §. 23. Jos karkuri katumuxen tekee, ja, rau- hallisella ajalla, kahdexan päiwän sisällä hy- wällä mielellä itsens jällens löydyttää, eli jos joku mieskunnasta luwattomasti itsens pi- tää pois, ilman karkamata pois paikkakun- nasta; rangaistakoon ilman laillista tutkindo- ta. Sama laki olkoon myös, jos joku, kuin permissionin ylitse on ulos jäänyt, edellä mainitun ajan sisälle, luettu permissionin lo- pusta, itsens Rygmentisä löyttää andaa. So- dan ajalla, woikoon aina mitä 5 §:fi täsä Lug. säätää. §. 24. Joka tiettäwästi kätkee, huonesans pitää eli pois tieldä auttaa karkurin, eli händä ei ilmei anna taikka kiinni otetuxi laita; ran- gaistakoon jos hän on Mieskunnasta6), niin- kuin karkuri. Jos joku muu sen tekee; we- täköön sakkoa kolme Riikindaleri kuusi toi- stakymmendä skillingiä, ja toimittakoon mie- hen siaan. Jos ei hän sitä woi; astukoon itse sota-palwelluxeen, jos hän siihen kel- wollinen on: waan muusa tapauxesa, palkitkoon työllä sen kustannuxen, kuin toisen miehen wärwämisexi uloskäy. §. 25. Jos joku andaa Karkurin ilmei, niin että tämä sen päälle kiinni otetuxi tulee, eli myös itse hänen kiinni ottaa ja asianomaisten käsiin jättää; hänen pitää sen edestä palkaxi saaman yhden Riikindalerin kaxi neljättä kymmendä skillingiä, joka ulosmaxetaan lä- himmästä Maan-Räntteriistä, ja palkitaan, rauhallisella ajalla, Companian-Chefildä, jos karkuri on Wärwätystä Joukosta, waan muutoin Ruodulda, joka sapi hänen palka- stans pidättä saman werran. Sodan ajalla maxakoon Kruunu mainitun palkan. §. 26. Jos joku myy, hukkaa, waihetta, hu- kuttaa eli pantiksi panee enämmän eli wä- hemmän osan hänen monderingi-kappalistans, hihna kaluistans, bewäringi- eli utredningi- parseileistäns, eli jos joku Sotamies on tä- sä osallinen, eli pois tulewat senkaldaiset parseilit julkisen huolimattomuuden kautta; rangaistakoon se wiallinen, jos hän on Un- der-Upsieri, alendamisella pois wiralda en- simmäisellä kerralla kolmexi, ja toisella ker- ralla kuudexi kuukaudexi: mutta jos hän tu- lee jällens; mistatkoon wirkansa. Jos hän on Mieskunnasta; rangaistakoon ensimmäisellä erällä kolmella, ja toisella erällä wiidellä kerralla raitti juoxua, niin myös kolmannella erällä neljällä kymmenellä parilla witsoja. Jos tämä edespäin niinmuodoin rikoxen tekis; lisättäköön wimein mainittu rangaistus yh- den ajastajan fästningin työllä; ja maxetta- koon wahingo kaikisa näisä tiloisa. §. 27. Jokainen kuin, ilman asianomaisen Companian-Käskynhaldian kirjallista luwata, Sotamiehildä ostaa, itsellensä waihettaa, eli myydäxensä, maxoxi, pantixi, lahjaxi eli lainaxi wastanottaa semmoisia parseile- jä, eli kruutia, skuteja, luodeja, kirwejä, kiwi-rautoja eli muita kaluja, kuin hän tiesi olewan senkaldaisesta laadusta; pitää ne kohta ilman maxoa takaisin toimittamaan, eli täyden hinnan maxaman, ja ilman sitä sakkoa wetämän kuusi Riikindaleri kaxi nel- jättä kymmendä skillingiä. Jos Sotamies tällä tawalla rikkoo; rangaistakon senjälken mitä lähinedelläkäywäinen 26 §:fi woipi. §. 28. Jos se Sotamiehistä, Wärwätystä Arme- jasta, joka 26 §. wastaan täsä Lug. rikkonut on, ei taida wahingota maxaa, eli jos ei se muulla tawalla palkituxi tule; niin pitää hänen capitulationi7) aikaans Duomarilda pi- dennettämän, jolloin yxi wuosi luetan wasta- waisexi yhtä Riikindaleria kahta neljättä kym- mendä skillingiä wastaan. Mutta jos hän yhtähaawa on karkaanut, ja capitulationi, sen jälkeen kuin edellä päin säätty on, tulee sentähden pidenetyxi; silloin ei saa, semmoi- sesa tapauxesa, maxon puuttuisa niiden hu- kutettuin parseilein edestä, capitulationin aika pidemmäldä lisättää. §. 29. Jos joku, kuin Sotapalwelluxeen wär- wätty, pestattu eli duomittu on, ottaa wär- wingin eli pestin toiseen Rygmentiin, Com- paniaan eli Esqvadronaan, ennen kuin hän endisestä sota palwelluxestans päästö kirjan saanut on; rangaistakoon niinkuin karkaami- sesta 20:sä ja 22:sä §. §. tästä Lug. ulospan- duna on. Se joka hänen siihen wiettelee; tulkoon, jos hän on Upsieri eli Under-Upsie- ri, alenetuxi pois wiraldans kolmexi kuu- kaudexi: ja se Mieskunnasta, rangaistakoon kolmella kerralla raitti juoxua. Sotamies, joka tiettäwästi senkaldaisen sota-palwelluxen ottaa; seisokoon myös saman rangaistuxen. §. 30. Wärwätty eli pestattu Mies ei mahdaa, wastoin tahtoansa ja ilman Rygmentin-Kä- skynhaldian suostumata, pois waihetettaa eli annettaa toiseen Rygmentiin eli Garnisonin tilaan, toisin, kuin edespäin 11:nen Lug. 7:sä §:sa eroitetaan. Jos se tapahtu; olkoon Mies sota-palwelluxesta wapaa, jos sen ylit- se walitetaan: ja se Upsieri, joka hänen pois- waihetti, andoi eli wastaan otti; rangaista- koon alendamisella pois wiralda, lähin-edel- läkäywäisen 29:nen §:fin jälkeen. §. 31. Koska sota päälle tulee, ei mahdaa Up- sieri eli Under-Upsieri pyytä afskediä eli pää- stö-kirjaa, muutoin kuin wanhuuden, todi- stetun sairauden, eli muun laillisen syyn tähden. §. 32. Sodan ajalla ei saa kenellekän Sota- miehistä afskedi eli ero annettaa muun syyn tähden, kuin sairauden eli wanhuden saa- mattomuden8) tähden: ja ei pidä myös sen wärwätyn capitulationin-aika luettaman, eli hänen capitulationins loppuman; waan nau- titkoon mies erinäisen maxon Kruunulda, yhden Riikindalerin kaxi neljättäkymmendä skillingiä jokaitsen sota wuoden edestä, ja palwelkoon ulos jälillä olewan capitulatio- nin, sitten kuin rauha tulee. §. 33. Sotamiehet Sisällen-jaetuista Rygmen- teistä, saawat General-Munstringisä eroa pyytää, ja saakoon sen, jos siihen laillisia syitä hawaitaan. Munstringein wälillä mah- ta Rygmentin Chefi andaa wäliaikasta (in- terims) afskediä, koska miehen hakemus siitä asianomaisilda Rust- eli Ruotuhollareilda ale autetaan. Puosmannein päästämisen kansa menetetään senjälkeen kuin erinäiset asetuxet säätäwät. §. 34. Rygmentin Käskynhaldialle olkoon aina awoinna, että andaa Sotamiehelle afskediä, koska, pakottawaisten syiden tähden, jotka Miehen onneen koskewat, tämä pyytää sota- palwelluxesta eroa saadaa, ja toisen Miehen siansa toimittaa, joka asian omaisilda hywäxi arwataan9). §. 35. Jos asianomainen kieldää päästö-kirjaa sildä Sotamiehistä, jolla siihen oikeus on; mistatkoon wirkansa. Sama laki olkoon sil- len, joka andaa eron jollekulle, ilman että hänelle siihen oikeutta on: senkaldainen ero piddettäköön (!) myös mitätöinnä. §. 36. Jos joku, kuin sotapalweluxeen pestat- tu, wärwätty eli duomittu on, ehdollisesti tekee itsens siihen kelpamattomaxi, jäsenen poikkilyömisellä eli muutoin: rangaistakoon kolmella kymmenellä parilla witsoja, ja pal- kitkoon pestin eli wärwingi rahat, mutta jos hänelle ei ole omaisutta; maxakoon sen työl- läns fästningisä, eli asianomaisen tykönä, jos tämä sen päälle seisoo.
1) Om Tjenstledighet, olofligt afhållande ifrån Tjensten, Rymning, Monderings och Gewärs förstörande, dubbel Legas tagande samt Afsked.
2) oleskelee
3) Indelt Manskap, som är på roten = ruotuihin sidottu väki
4) läge = sijaintipaikka
5) wanfrägdad = huonomaineinen
6) Manskapet = miehistöstä
7) palvelu
8) bräcklighet = heikkous
9) godkännes = hyväksytään