Corkia sucuinen Armollinen Herra/
Nijn cuin se tosin on yxi sanomatoin swri cuorma
täsä Maillmas/ jos jokw wigatoin ichminen wastoin Lakia
ja oijkeutt/ Jumalalle cauhistoxexi/ pidäis kärsimän wäki-
walda ja wäryttä! Ikänä nijn näky mös se järkiwahin-
gollinen¹) asia olewan! Joss alimmaiset ja pallweliat/ eij
pidäis ensist jotakin tietämän/ heidän oman Herrans tach-
dost/etc: Caiken sen Aijka sijs/ että mös Sota Articlit/
owat täsä ylistettäwäis ja woijmallises Kuningan wall-
dacunnas Ruodzis/ ennen mwtamita Satoja Aijastaikoia
Ruodzixi ollut! Caikille Cunniallisille ja wskollisille So-
tamiehille hyfwäx opixi ja ojennoxexi! Näky likimittäin
Surcoitelldawa olewan/ joss eij ne wskolliset Suomen
Solldatit sammallmuoto taidais jotakin nijstä ymmärdä.
Ja Sentechden olen minä/ ex Zelo feu amore Patrię,
ennen cachtakymmändä Aijastaika sitten/ cackein ensin/
jälliest seurawaiset Sota Articlit/ Suomen kielelle Kään-
dänyt! Nille hyfwäxi jotka nijtä tarwidzewat/ Sillä se
suuri Herra Zebaoth idze/ hän rakasta mös hänen oma
Cansansa jocaitzista kielistä/ ja tunde hyfwin caicki Linnut
wuorden pällä. Mingätächden joss Ruodzin Laki ja oij-
keus ombi caikille/ isänmaalla alallans istuwillen/ pallio hyö-
dyllinen! Totisesta mös on Sota Oijkeus/ caikillen
Lijckuwaisillen/Sotamichillen/järki²) wahingollinen poijes
unochta! Sillä etteij ole ychtän Oijkeutta eli Lakia Mail-
mas/ jåka nijn nopiast ichmisen poijes hengelldäns wiepi
cuin juri tämä/ cåska mutoin sitä wastan tulle rikotuxi ensin.
Sen syyn tächden pitä caickein Cunniallisten ja Jumala
pelckäwäisten Sotamiesten/ jotka heitäns wskollisesta sekä
Cronoa ja jsänmaata wastan pitäwät! pitämän Sill-
mäins edessä Sota Articlit / etteikä heidän oma ylpeydens/
machdais heitä rattki kijruhullda wiedä Langemuxehen taic-
ka häpiähän! idze heillens ja heidän heimolaisillens suurexi
murehexi. Waan erinomaisest cuitengin pitä ne ensin har-
jottelewaiset nuoret Sotamiehet/ jotka walldacunnan tar-
pen ja hyfwyden tächden/ Jumalan omast edescatzomise-
sta/ siehen Säätyhyn cutzutuxi tulewat/ näita (!) Sota Arti-
cli hyfwin muistaman! Sen päälle etteij joku heistä mach-
dais sitten sitä pahemmall tunnoll alakäydä³) /ycktä häpiälli-
stä rangastosta! Cåska heiten parammin tieten/ käyttä id-
zens wastoin Sota Lakia. Ja sentechden olis tosin/ nijn
hyfwin toewottapa Cuin tarpelinen/ että niden nuorden
personain/ jotka ensin Sotamiehixi otetahan/machdais jo-
ca wuosi Sota Articlit tulla edessäluetuxi! Nijn että heitin
saisiwat nijstä/ sekä ychden caunin opin edellä/ että hyfwän
Curitoxen ja pellgon perässä. Sillä yxi ichminen eij taida
nijn äkilldä ylöscaswanehexi joutua/ cuin hän toisinans/
taicka jullmast Salawihasta/ eli kärsimättömäin wäräin
kiellden cautta/ nijn hyfwin Sodas cuin muallakin/ sen pa-
hambi/ sillen ylimmäiselle Duomarille Cauhistoxexi/ tule
wsein pojies (!) temmatuxi. Sentechden pitä idzecungin oijke-
utta rakastawaisen Christityn maan pääll! Cogeteleman
idziäns omas Sädyssänsä/ ja eij millän muoto wiatoinda
werta wlwoswuodatta salliman! Joss hän mutoin tachto
ychdexi oikeaxi Christityxi cutzutta/ nin cuin mös ajachdella
walansa päälle/ taicka tachtopi idze aijan päälle tulla juma-
lalda armachdetuxi/ etc. 1. Ioh. 3. & 4: cap:

Ja ettö mös idze Sananlasku sisälläns pitä/ että yxi
Julma ja kärsimätöin ichminen ombi tychmä/ ja werratan
hyfwin ychten rauhattoman eli lewottoman Camelihin!
Niden suurden Excessein ja julmuitte' tächden/cuin hän ikä-
nä cuin yxi Cameli/ taita toisinans hänen köhälle Lähim-
mäisellens nägyttä! Vnochtaden mitä ennen Såtaherra
Moses ombi kirioittanut. Sentächden machta ne armot-
tomat Officerarit aiwa jurenni³) [grundeligen] ja Christillisestä ajachdel-
la! niden monen wahingollisten murhetten päälle/ cuin
ajallans Kuningas David idze! ainostans Vrian⁴) Kirian
tächden/tuli alaheitetyxi/ etc. Sitten pitä caicken muiden
Cunniallisten Sotamiesten tietämän/ Cuinga ylistettäpä
asia se on/cåska yxi Solldati Sodass/ käypi edes Jumalan
pellgos/ychdell rochkiall Sydemmell/ ja eij ensingän/ cåska
oikea aijka nijn waati/ tachdo säästä hänen elämätäns isen-
maan edest. Ja pitä nuoret Sotamiehet erinomaisest oppi-
man/ aijna muistossansa pitä tämän Symbolum: Honestum
pro Patria mori! Ja että heitin Tappeluxessa⁵) andawat
idzens tytyä⁶) waicka Herra Zebaothp (!) tachdois heitä silloin
cochta Kedon päällä oman tachtons jällkin anda langeta⁷).
Minus enim turpe est ā bello inermem reverti, quam ar-
matum fugere! Sillä idzecungin ichmisen pitä Cuitengin
wijmmen/ suuren Kiwun ja waiwan cans/ tästä wiheliäi-
sest Maillmast ercaneman! Se machta tapachtua / taicka
Sodass Miehulisest seisoessa, eli mös Kåtåna omas wuo-
tes/ juuri heicoilla jäsänillä Maatessa! Silloin coska cuo-
leman campauxen hettki lujasti kijruchtipi päälle. Cui enim
contingit nasci, mori restat. Sancti olim mortuos excita-
bant! ipsi tamen mori desiderabant, puhu Chrysostomus.
Mutta yxi nuori Mies hän muinen sanoi: Bonum est glo-
riari in terris! Ja yxi wanhamies wastais: Melius est glo-
riari in Cęlis, etc. Sic adhuc hodie multi ex Politicis, quę-
runt saltem gloriam in mundo! Christiani autem omnes
Salutem veram in Cœlo? kiriotta Nazianzenus. Sentech-
den mös P.Pavali aijkanans sanoi: Cupio dissolvi, &c.

Pacanat muinen/ omast heidän luonollisest toimestans/
owat sen suuren Cunnian ja ylistöxen edest pitänyt/ cåska
joku/järki Sillmin nächden/ on Isänmaan edest cuoleman
männyt/ nin cuin esimercki meill on Marcus Curtiuxessa
ja muissa. Waan ychden pellcurin ja jänixen sydämmälisen
Sota miehen/owat heitin pitänyt nin cuin idze häpiän. Ja
sen ichmisen owat he tundenuet ychden Kirotun luondo cap-
palen edest joca Isänmaata wastan/ on kijttämätöin ollut.
Pidäisco sijs yxi Oijkeutta racastawainen Christitty So-
ta mies/oleman nijn kijttämätoin Christusta Jnmalan (!) poi-
ca wastan/että hän wastoin hänen oppians ja kielldons/
tachdois jossakussa paijkas idziäns ryhdyttä hänen Cansa
Christitynsä päälle! / taicka hänen myrkyllisellä Miecallans
eli kielelläns / nimittäin Olut istumella⁸) eli mös mualla olle-
sans hawoittaman eli Murhaman Jumalalle surexi cauhi-
stoxexi! Mutta wlleomaan wihamiesten cansa aijnostans/
niin machta hän jocapaicas Pręsenterata hänen Miehu-
dens ja ajachdella Esijsäden puhetta ja opetusta: Dijs, Pa-
rantib. & Patrię debemns Omnia. Jumaloille/ wanhem-
mille ja isänmaalle/ olemme meitin caicki mitä meill on wel-
capäät/ etc: Mingätähden joss wanhast oma luondo/ on
watinut Pacanoita sencalldais ajachteleman ja tutkimaan!
Cuinga pallio enämmin/ pitä caicken Jumalisten Sota-
miesten/ täsä ylistettävässä Kuningan Rijkis/ Ruodzis/ tie-
tämän/ mitä Jmal (!) idze hänen sanassansa/ puhupi heidän
Sädystänsä/ ja mitä ychden toimellisen Sotamiehen wirka
häneldä waatipi/ etc. Me luem Issraelin Cansast/ että heill
on jumalald ennen/ nijn wsein woitto tullut heidän wiholli-
sians wastan/ cuin Moses idze /ylänostetuilla käsillä ensin/
on Herra Jumalata wskollisest rukoellut ja pallwellut.
Quando precatio ascendit, Dei Commiseratio tum descen-
dit, puhu August. Sen syn tächden pitä mös wskolliset
Sotapapit erinomaisest/ ynnä heidän päämiestens cans/
wielä nyt achkerasti rukoeleman ja ajachteleman päälle!
keldä ja custa Sådassa woitto wielä tänäpän tulepi! Sihin
wasta idze Moses ja sano: Ja Herra sinun Jumalas/ an-
da heidän sinun käsihis. Joca puhet tule wielä enämmin
Selitetyxi Psalm 33. & 89. Sentechden pitä toimellisten ⁹)
Sotamiesten/ rukouxen ja auxihutamisen cansa/ edzimän
apua/ sen oijkean Sota-Herra Jesuxen Christuxen tykö-
nä/ ja sanoman Kuningas Josaphatin cansa: Eij ole meis
ychtän woima wastoin sitä iso joucko mutta meidän Silmäm
catzo sinun tygös Herra Zebaoth etc. Sencaldaisesta Ju-
malan awusta sano mös Poeta wijsahasta!

Pätöxexi/Armollinen Herra/yxi wanha Sanaparsi
ombi/etteij yxikän Lindw taida Corkeammalda Lendä cuin
Sijwet canda! ikänä nijn olen mös minä/tämän järki hal-
wan / waan cuitengin coko walldacunnas sangen tarpellisen
Sotakiriaisen cans/ tachtonut eij aijnostans H.K. Maje-
stetiänsä/ ja nijtä Cårckiasukuisi Herroia/ corkeat Rege-
ringi/ Ruodzin Rijkis pallwella/ mutta mös minun oma
Isäni maata. Ja että minä nägen hyfwin ja ymmärrän/ mi-
nuni! eikä joskus tietäwäni/ pallio wähemmin taitawani/
Teidän Excellentzin isoia hyfwiätöitä/ minun nöyrällä
pallweluxellani/ eipä sitä widettäkän osa/ caikella minun
wijdellä taidollani ja toimellani¹⁰) / täsä Maillmas cochdata:
Nijn olen minä Cuitengin/ ychdexi kijttollisuden nöyräxi
merkixi/ nämät Sota-Articlit/ Suomexi tachtonut anda
illme tulla! sen päälle että idzecukin toimelline' Ruodzin mies
sekä sisäll ja wllkon Rijkist olewainen/ machta tietä ja käsit-
tä/ mitä corkeit hyfwiä töitä/ Tiädän (!) Armonne ombi mi-
nulle sillen hallwimmalle Cronon Alimaiselle ja pallwelialle
aiwa wsein technyt ja Armollisesta nägyttänyt. Minä
rukoelen T. Excellentziänne/ että täsä machdais enämmin
yxi Nöyrä Sydän ja wskollisws/ cuin idze työ catzotuxi
tulla. Ja toiwon minä tädest että mös tämä hallpa työ/ jou-
tu Jumalan nimelle Cunniaxi! jonga Armolliseu (!) warielu-
xen ja protectionin ala: Teiden Excellentzin ynnä T.E.
Corkiasukuisten Omaisten cans/ hyfwin ja Cauwan Elä-
mähän/ minun nöyräin rukousteni cautta/ Jesuxen Chri-
stuxen tygö/ tachdon Caickein wskollisemmasta juuri Nöy-
rydessä, olla toewotetun. Kirioitettu Tennästen kylästä
Pargaisten Pitäjähässä/ 14: Julij Wuonna 1642.